Somestrategia ala B2B


Kesällä 2016 sen päätin: nyt alan suunnitella työnantajayritykselleni somestrategiaa! Eikun Google laulamaan ja vinkit talteen:

”Somestrategia”

”Somestrategia pörssiyhtiö”

”Somestrategia B2B”

”Somestrategia apua”

Kuten arvata saattaa, homma ei ollutkaan ihan niin helppoa kuin kuvittelin. Kun ummikko lähtee ensimmäistä kertaa väsäämään sosiaalisen median strategiaa, saattaa alkupyrähdys loppua lyhyeen. Haastetta loi lisäksi netistä löytyvien vinkkien ja ohjeistusten painottuminen kuluttajapuolelle.

Itselläni työ stoppasi ensimmäisellä yrityksellä tavoitteiden määrittelyyn. Miten minä muka osaisin asettaa sellaisia fiksuja tavoitteita, joita voisi numeerisesti tai jollain muulla tavalla mitata?

Paluu maanpinnalle

Ymmärsin pian, että tavoitteeni oli silloisilla pohjatiedoilla liian korkealla. Niinpä alkoi taustatyön tekeminen. Ennen kuin voi asettaa tavoitteita ja alkaa niitä mittaamaan, on hyvä idea hankkia kuva nykytilanteesta.

Unohdin siis strategiavirittelyni (jota olin pikkuhiljaa pitkin syksyä yrittänyt tasaisin väliajoin edistää). Sen sijaan aloin keräämään kuukausittain dataa:

  • Kuinka monta päivitystä olin julkaissut per kanava?
  • Kuinka monta näyttöä kunkin kanavan julkaisuilla oli ollut yhteensä ja per julkaisu?
  • Kuinka paljon klikkejä julkaisut olivat saaneet?
  • Entä tykkäyksiä tai muuta vuorovaikutukseksi laskettavaa?
  • Paljonko seuraajia oli kuukauden aikana kertynyt?
  • Mitkä sisällöt olivat kuukausittain menestyneet? Entä millaiset julkaisut olivat jääneet seuraajien huomion ulkopuolelle?

Osallistuin myös keväällä 2017 somestrategiakoulutukseen, josta sain arvokkaita vinkkejä ja myös valmiita pohjia raportointia varten. Alkuperäinen ongelma koulutuksen jälkeen pysyi kuitenkin melko samana: miten muovata sellainen strategia, josta on eniten hyötyä juuri B2B-yritykselle?

Tiedossa asuu viisaus

Vaikka datan kerääminen ja diagrammien piirtely PowerPoint-kalvoille välillä turhautti (etenkin kun välillä käyrät valahtivat alaspäin), aloin pikkuhiljaa päästä paremmin kärryille. Samalla jouduin kohtaamaan ikävän totuuden: pikavoittoja ei ole jaossa, mutta sen sijaan systemaattisella kokeilulla saa vastauksia. Näin kävi esimerkiksi taistelussani LinkedIn-algoritmia vastaan.

Lisäksi pakotin itseni tekemään kuukausittain kanavakohtaisia raportteja. Raportteihin listasin numeeristen tulosten lisäksi analyysit suosituista ja heikommin pärjänneistä sisällöistä: millaisia sisällöt olivat, mitä yhtäläisyyksiä tai eroavaisuuksia niillä oli, ja mitkä olivat mahdolliset selittävät tekijät. Kirjasin itselleni näiden huomioiden pohjalta toimenpiteet, jotka tekisin seuraavan kuukauden aikana.

Yllättävän aikaa vievää puuhaa, mutta kun asiaan alkoi saada otetta ja rutiinia, tuli myös huomattua, että raportointi auttoi itseäni ottamaan asian haltuun, pohtimaan ja todella vetämään johtopäätöksiä, joiden pohjalta saatoin kehittää omaa tekemistäni.

Pohjatyöstä on hyvä ponnistaa

Vuoden ensimmäisenä tiistaina töihin palatessani saatoin vihdoin kerätä datan myös joulukuulta, jolloin käsissäni oli kaikki data vuodelta 2017. Sen pohjalta saatoin tehdä läpileikkauksen kaikkien kanavien osalta vuositasolla ja asettaa tavoitteita tulevalle vuodelle.

En vieläkään kutsuisi somestrategiaani valmiiksi, vaikka pohjatyön koen olevan nyt tehty. Ja siinähän kai strategiassa onkin kyse: se tehdään tietylle aikavälille ja muuttuu tarvittaessa, jos alkuperäiset suunnitelmat näyttävät vievän tekemistä väärään suuntaan.

Seuraavaksi sitten pääsenkin jännittämään, osaanko tehdä kaiken tiedon pohjalta toimenpiteitä, jolla somekäyrät saadaan viime vuoden tasoa korkeammalle. Algoritmikikkailujen lisäksi huomio tulee kiinnittymään luonnollisesti myös entistä enemmän itse sisältöön. Toivottavasti edessä on edes pieniä onnistumisia, jolloin ajoittainen pääni sisäinen ”ei meidän toimialalla”-kuiskailu muuttuisi ylpeäksi ”näin meidän toimialalla”-toteamukseksi.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *